Tutkiminen äitiysfysioterapiassa II

Vatsanseinämän tutkiminen palpoimalla, eli käsin tunnustelemalla, kuuluu jokaisen äitiysasiakkaan tutkimiseen. Vatsalta voi havainnoida ihon venymistä, mahdollisten arpien kuntoa ja liikkuvuutta, lihasten suurpiirteistä aktivoitumisjärjestystä sekä ehkä tärkeimpänä linea alban kuntoa. Henkilöllä, joka ei ole ollut raskaana, vatsalihasten keskilinja on yleensä kohtalaisen napakka esim. pään ja lapojen nostoa tehdessä, ja yleensä alle 2,5 cm leveä. Linea alba ei välttämättä palaudu koskaan leveyssuunnassa samanlaiseksi kuin se oli ennen raskautta. Tärkeämpää on, että se muuttuu hyvin jännittyväksi ja jänteväksi, jotta voimansiirto onnistuu riittävän hyvin ala- ja yläraajojen välillä keskivartalon kautta.

Vatsanseinämää palpoidaan erilaisissa aktiivisissa liikkeissä, kuten tuossa pään ja lapojen nostossa, sekä esimerkiksi toisen jalan nostossa. Samalla katsotaan myös yleistä liikehallintaa, kuten tapahtuuko kompensatorisia kehon kiertymisiä tai selän reilua notkistumista.  Myös rintakehän ja kylkiluiden liikkeitä havainnoimalla voidaan tehdä päätelmiä kehon hallinnasta ja lihaksiston toiminnasta.

Lantionpohjan tutkimiseen on useita eri menetelmiä. Nykyään käytetympiä omalla vastaanotolla on lantionpohjan sisätutkimus (intravaginaalinen tutkimus) ja toiminnallisen ultraäänitutkimuksen tekeminen.

Sisätutkimuksesta voi aina halutessaan kieltäytyä ja se tehdään vain erikseen sovittaessa. Sitä ei tehdä kuukautisten tai erilaisten lantionpohjan tulehdusten aikaan.

Sisätutkimuksessa arvioidaan lantionpohjan voimaa Oxfordin asteikolla 0 – 5, sekä yleisiä lihasominaisuuksia, kuten kestovoimaa, kykyä pitää supistus samalla tasolla ja kykyä rentouttaa lihakset tahdonalaisesti. Lantionpohjan eri lihaskerrosten aktivoitumista ja napakkuutta ei voi selvittää oikeastaan muilla keinoin yhtä hyvin kuin palpoimalla. Jos on velho käyttämään UÄ:tä eri menetelmillä, pystyy siitäkin varmasti päättelemään paljon.

Sisätutkimuksessa on hyvä arvioida pallean ja lantionpohjan yhteistoimintaa. Suurimmalla osalla tutkittavista hengityksen rytmi muuttuu supistuksessa ja iso osa lopettaa hengittämisen kokonaan supistamisen ajaksi. Intravaginaalisesti voidaan palpoida myös mahdolliset lihaskireydet ja kipukohdat. Tutkimus saattaa tuntua hetkittäin epämiellyttävältä, jos lihaskireyttä on enemmän, mutta pitkäkestoisemmin kivuliaalta se ei saa tuntua koskaan ja tästä täytyy olla hyvin selvä vastavuoroinen ymmärrys.

Lihastoiminnoista riippuen sormi on mainio mittari ohjaamaan oikeanlaisten lantionpohjan harjoitteen. Toinen mittari tähän on EMG-tutkimus, jolla tutkitaan lantionpohjan sähköistä aktiviteettia. Mittaus suoritetaan henkilökohtaiseen käyttöön ostetun emättimeen asetettavan elektrodin ja EMG-tutkimuslaitteen avulla. Pelkistä numeroista ei voi tehdä tulkintoja, koska mittari tulkitsee vaikkapa voimakkaan ponnistuksen sähköiseksi aktiivisuudeksi. Siksi intravaginaalisesta elektrodista täytyy pitää hieman kiinni häpyhuulien ulkopuolella, jotta tuntee elektrodin liikkeet tai paikallaanolon. EMG-mittaukset voi myös suorittaa eri alkuasennoissa, kun taas sisätutkimus tehdään vain selinmakuulla tai vaikkapa kylkimakuulla tarvittaessa.

Kolmas lantionpohjan tutkimisen tapa on toiminnallinen ultraäänitutkimus. Olen käyttänyt kollegan lainalaitetta nyt hieman yli vuoden, ja jatkossa UÄ on minulla käytössä maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. UÄ-tutkimuksen suhteen pysyttelen muutamissa tarkkailtavissa asioissa, koska olen siinä puhtaasti itseoppinut ja siksi myös kriittinen omien havaintojeni suhteen. Huhtikuussa oli tarkoitus osallistua Pelvicuksen järjestämään lantionpohjan ultraäänitutkimisen koulutukseen, mutta covid päätti toisin ja se siirtyi syyskuulle.

Ultraäänellä voidaan mm. tutkia lantionpohjan aktivoitumista ja tehdä päätelmiä mahdollisista yli- tai alijännitystiloista. Minkäänlaisia diagnooseja fysioterapeutti ei tee. Esimerkiksi vatsanseinämän ultrassa et saa vastausta tyräepäilyisi. Jos jotain jatkotutkimuksia vaativia löydöksiä vaikuttaa olevan, ohjataan sinut lääkäriin.

UÄ:llä voidaan havainnoida myös lantionpohjan ja syvien vatsalihasten aktivoitumisjärjestystä sekä linea alban jännittymistä aktiivissa liikkeissä. Linea alba voi muuttua pullistuneeksi, kuperaksi tai aaltoilevaksi. Napakka linea alba pysyy tasaisena tensiossa. UÄ:n avulla on helppo ohjata oikeat keskivartalon harjoitteet, koska sen avulla tietää, että vatsanseinämä jännittyy oikein. UÄ:tä voi myös käyttää eri alkuasennoissa, koska se kuvataan paikasta riippuen alavatsalta, kyljestä, keskilinjasta jne. eli kyseessä ei ole invasiivinen ei kajoava tutkimus.

Tarpeen mukaan katsotaan vielä muita asioita, mutta tutkiminen tarkentuu käyntikertojen edetessä. Kertaluontoisia tarkastuksia voidaan tehdä, mutta mikäli tutkimisessa tulee ilmi kehityskohteita, usein haluaisin ainakin itse kontrolloida tilanteen vähän myöhemmin. Itse mittaamisella ei ole mitään merkitystä, jos tilanteen muuttumista ei seurata jatkossa. Suunnitelmat muokataan tietysti asiakkaiden toivomalla tavalla. Hyvin harvoin raskauden jälkein on tarpeen käydä kontrollissa useammin kuin n. 3 vkon välein, joskus hyvin paljon harvemminkin. Jos on akuutimpaa vaivaa, kuten isoja lantionpohjan toimintahäiriöitä ja harjoittelu on vaikeaa, voi tiiviimmät tapaamiset olla tarpeen jos se saadaan järjestymään.

Kuvat: unsplash.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s