Vulvodyniasta I

Krooniseen kipuun liittyy lähes aina inhimillistä kärsimystä, hätää ja pelkoa. Moni voi olla kivun hyväksymisen prosessissaan jo niin pitkällä, että hätä ja pelko ovat poistuneet, ja kivun kokemus ei ole enää niin negatiivinen kuin aikaisemmin. Kaikki eivät kuitenkaan koskaan pääse siihen pisteeseen täysin, vaan kipu jää hallitsevaan osaan elämässä. Etenkin silloin, jos kivulle ei löydy selvää syytä, kokemus voi voimistua. Joskun kipu voi vaikuttaa vahvasti käsitykseen itsestä sekä omaan naiseuteen.

Vulvodynia on ulkosynnyttimien kiputila, joka koskettaa aineistosta riippuen 4% – 18% naisista jossain elämän vaiheessa. Kipu voi paikantua emättimen takaseinämään, etuosiin tai klitoriksen alueelle. Joskus kipu tuntuu laajemmalti intiimialueella tai se vaihtelee paikasta toiseen. Kipu voi olla polttelevaa, terävää kuin veitsen viilto tai voimakasta arkuutta. Vulvodynian kehittymiselle ei ole useinkaan löydettävissä selvää syytä, eikä siihen ole yksinkertaista parannuskeinoa, joka toimisi kaikille. (Heiskanen ym. 2020.)

Vulvodynia voi olla paikallista tai yleistynyttä. Molemmista esiintyy vielä kosketukseen liittyvää, kosketukseen liittymätöntä ja niiden sekamuotoa. Yleisin ilmenemismuoto on paikallinen, kosketukseen liittyvä vulvodynia. Siinä on usein löydettävissä kipupisteet emättimen ympäriltä, jotka saattavat myös punoittaa peilillä katsoen. Pisteiden koskettaminen provosoi voimakkaan kivun ja mahdollisesti kompensaationa lantionpohjan lihaskouristuksen, vaginismuksen. Tämä voi haitata esimerkiksi tampoonin asettamista, yhdyntöjä tai gynekologisia tutkimuksia. (Törnävä 2021.)

Lantionpohjan lihasten kouristus on elimistön suojamekanismi. Sen avulla kivulias tapahtuma pyritään estämään, ja se on hyvin vahvasti tiedostamatonta ainakin aluksi. Kipu ja siitä seuraava lihasjännitys ruokkivat toinen toisiaan, koska jännittyneiden lihasten myötä alueen kipu voimistuu. Kehomuistin takia jo tieto lähestyvästä, mahdollisesti kivuliaasta toiminnosta, kuten yhdynnästä, voi ylijännittää lantionpohjaa jo valmiiksi ja keskushermosto kerää kierroksia yleisellä jännittymisellä. Tämän voi huomata esim. sykkeennoususta gynekologille mennessä tai siitä, että seksin eri muotoja ja läheisyyttä alkaa välttelemään kivun pelossa.

Yleistyneessä vulvodyniassa voi olla kyse hermokiputyyppisestä oireesta. Kipu leviää laajemmalle ulkosynnyttimiin ja pakaroihin, monesti pudendaalihermon mukaiselle alueelle. Kipu saattaa olla jatkuvaa, eikä sillä ole selvää provosoivaa tekijää. Joskus istuminen tai paine lantionpohjalle, kuten pyöräily, voi voimistaa oireita. Kipu voi myös olla kimppu epämääräisempiä tuntemuksia, kuten kutinaa, kirvelyä tai puutumista. (Törnävä 2021.)

Vaikka itseään ei tunnistaisi suoraan edellä mainituista, mutta ulkosynnyttimien kiputiloja on ollut, asiaa on hyvä pohtia. Joku saattaa oppia ajattelemaan, että hänelle seksin harrastaminen nyt vain on sellaista, ei kauhean mielekästä ja joskus se sattuukin. Kiihottumisvaikeudet ja nautinnon puute voivat olla yksi oire. Tässä vaiheessa tulee myös kysyä itseltään, onko kumppani luotettava ja onko hänen kanssaan turvallinen olla, koska kuten tiedetään, intiimialueen verenkierto ei lisäänny vain mekaanisesti suorittaen vaan kiihottuminen ja halu syntyy aivoissa. Avoimuus kumppanin kanssa ja häneltä saatu hyväksyntä ja huolenpito on avainasemassa yhdyntäkipuja hoitaessa. Mikäli puhuminen tuntuu vieraalta, voi hakea siihen neuvoja esimerkiksi seksuaaliterapiasta. Se on osa oirekuvan kohtaamista, kipu ja ongelmat täytyy pukea sanoiksi.

Mikäli kiputilat ja sukupuolielämän epämiellyttävyys aiheuttaa yhdyntävaikeuksia, voi se myös kaataa parisuhteita ja estää esimerkiksi perheenperustamista. Erikoista on, että tästä asiasta voi olla itse täysin epätietoinen. Vulvodyniaa on voinut sairastaa koko elämänsä, eikä itselleen normaalia osaa ehkä kyseenalaistaa. Lohdullista on, että kokeiltavia hoitokeinoja on paljon, jos on itse valmis kohtaamaan kipunsa ja sen vaikutukset seksuaalisuuteen.

Jos tunnistit itsesi tai joku edellä mainituissa resonoi, seuraavassa tekstissä puhun vulvodynian itsehoitokeinoista.

Kuvat: unsplash.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s